Karjalan historiasta.

Karjala suomalaisille on enemmän kuin vain rajanaapuri ja kiinostuva matkailukohde. Sieltä etsivät kalevalaisia juurria ja saavat kirjallista ja taiteellista innoitusta. Karjalan heimo syntyi Laatokan rannoila asettuneestä väestöstä noin 1000 vuotta sitten. Sen pesäalue oli Vuoksen ja nykyisen Sortavalan välillä. Esihistoriallisen ajan lopussa koko Karjala kuului Novgorodin valtapiiriin. Varhaiskeskiajalta lähtien se on kuulunut osin Ruotsiin, osin Novgorodiin ja Venäjään. Karjalasta taisteltiin Ruotsin ja Novgorodin välillä ensimmäisen kerran jo 1200-luvulla. Pähkinäsaaren rauhassa (1323) Inkerin ja Laatokan Karjalan verotusoikeudet menivät Novgorodille ja Ruotsi sai Länsi-Karjalan. Tästä aikasta Karjala on jaettu kahteen puoleen. Tämän jälkeenkin Karjalan herruudesta kahakoitiin ja sodittiin toistuvasti, kunnes Stolbovan rauha vuonna 1617 toi Laatokan pohjoispuoliset seudut Ruotsille. Talvi- (1939-1940) ja Jatkosodassa (1941-1944) yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa ja omaisuutensa. Nykyään Venäjän puolinen Karjala jaotellaan viiteen alueeseen: Suomenlahden ja Laatokan väliin jää Karjalan kannas, Laatokan luoteispuolille Laatokan Karjala, Laatokan ja Äänisen väliin Aunuksen Karjala, Äänisen itä- ja koilispuolille itäinen Karjala sekä pohjoiseen Vienan Karjala.

Karjalan kaupungit.

Tästä löydät tiedot muutamasta kaupungista.

Käkisalmi.

Aunus.

Petroskoi